Sivut

18 maaliskuuta 2014

Takana tuhkaksi sillat paloivat, raunioiksi talot sortuivat, tämä on viimeinen mahdollisuus

Ulkona on pimeää ja koleaa, mutta onnekseni istun lentokentän lämmössä yövuoroa painaen. Ihme kyllä, täälläkin on hiljaista öisin. En tiennyt sitä ennen kuin aloitin työni täällä. Kuvittelin täällä olevan menoa kellon ympäri, mutta olen helpottunut, että olin väärässä.

Nämä yövuorot tuntuvat melkein vapaapäiviltä. Sitä nukkuu (tai yrittää nukkua) puoliltapäiville, ja loppu ilta on aikaa puuhailla kaikkea mieltä lämmittävää, kunnes työt alkavat kymmeneltä. Tänään innostuttiin vaimon (Hanieh) ja Veeran kanssa ruokahifistelemään. Kaupassa vierähti varmaankin lähemmäs tunti, kun me ei fiksuina oltu tehty minkäänlaista ostolistaa, saatikka päätetty mitä ruokaa sitä laitettaisiin. Lopulta päädyttiin tekemään pestomozarella leipiä, kanasalaattia ja jälkiruoaksi suklaafondueta. Rakastan viettää näiden naisten kanssa herkutteluiltoja! 


Katsoin tänään aiemmin Poliisien uusimman jakson. Kyseessä olin Mikkelin jakso. Siinä on yksi ohjelma, jota odotan aina kuin kuuta nousevaa. En ole koskaan aiemmin ollut kiinnostunut katsomaan Poliisit sarjaa, kunnes kerran katsoin Mikkeli jakson. En tiedä mitä kävi, mutta innostuin! Jarkolla ja Harrilla on mitä hauskimmat jutut, ja usein huomaankin nauravani ääneen. Nyt harmittaa, että täytyy jälleen odottaa viikko nähdäkseen uusimman jakson.

Huhhuh, vielä pitäisi jaksaa aamu kuuteen asti. Huomenna onkin edessä viimeinen yövuoro, ja sitten loppuukin pitkä työputki. Ensi viikolla lähdetään Iidan kanssa laivalla Ruotsiin. Tiedossa on siis pieni, mutta ihana irtiotto arjesta loistoseurassa. Katsotaan jospa siitäkin reissusta saisi jotakin pientä väännettyä tänne teidän luettavaksenne.

Olen ollut taas aivan liian kauan poissa blogimaailmasta, joten kertokaa te ihanat, mitä toivoisitte näkevänne, kuulevanne ja lukevanne blogistani!

Ja seurailkaapa meikäläistä Instagramissa niminemerkillä Heidielinah!

xoxo Heidi

2 kommenttia: