Heidi in wonderland

Moikka kaikki!

Jälleen joudun pyytämään anteeksi katoamistemppuani. En ole saanut otettua itseäni niskasta kiinni, ja ajatuskin bloggaamisesta on tuntunut vieraalta. Monet teistä ovatkin varmaan pohtineet, miksei minusta ole kuulunut. Lisäksi olen saanut kysymyksiä, olemmeko Anssin kanssa eronneet, ja katkaisen siivet "huhulta" saman tien - emme ole eronneet. Päin vastoin, asiat ovat varsin mallillaan :)

Mitä kaikkea kuukauden sisällä sitten on tapahtunut - paljon. Joskus olen joutunut rämpimään päivä toisensa jälkeen päästäkseni eteenpäin, joskus asiat ovat lutviutuneet kuin itsestään, ja onni on osunut kohdalle. Jos onni todella on olemassa? Varmistin työharjoittelupaikkani suhteellisen tunnetussa aikakauslehdessä, ja varasin viimein ajan tatuoijalle. Lisäksi tiedossa on muitakin suuria muutoksia, joista olen enemmän kuin innoissani.

Tällä hetkellä koulussa on meneillään videokurssi. Olen oppinut parissa viikossa huimasti! Iltalehden (tai?) Iltasanomien nettisivuja selaillessa huomasin, että osaan toimittaa parempaa videomateriaalia, kuin iltpäivälehtien toimittajat (ehkei heitä ole koulutettu videotoimittamista varten?) Torstaina käytiin kuvaamassa settiä Serenan alamäkiluisteluradasta ja maajoukkuejäsenestä, ja Expertillä haastattelemassa puhelinkaupasta. Tänään olin kuvaamassa Marian haastattelua naislätkäpelaajista.

Joulukin meni mukavasti. Sain kaikkea mitä tarvitsin, vaikken ollut toivonut mitään. Kattila, paistinpannu ja paripeitto olivat esimerkiksi todella tervetulleita kapistuksia. Rakastan jouluruokaa, ja mussutinkin sitä oikein kunnolla, mutta onneksi vältyin kuuluisilta "joulukiloilta".
Töitä olen tehnyt aika paljon lähiaikoina saadakseni rahaa. Lisäksi työt on loistava tapa nollata pää, jos tuntuu että ajatukset pörräävät ja aivot räjähtävät. 

Palailen pian! Mukavaa uutta vuotta kaikille! :)

xoxo Heidi