Heidi in wonderland

Aurinko paistoi ikkunasta sisään. Olin suunnitellut täydellisen festari-lookin: ruskeat shortsit, mustat Converset, Ray-Banit, kangaslaukku ja oranssi paita. Hiukseni jätin vapaasti auki, mutta kiinnitin taakse pienen kukkapinnin. Pian Make tulisi hakemaan minua.
  Olimme Maken kassa tunteneet ikuisuuden, viisivuotiaista asti. Leikimme yhdessä kirkonrottaa, teimme lumilinnoja ja pelasimme lautapelejä. Make on aina auttanut minua ongelmieni kanssa, myös miesongelmien ja minä puolestani olen auttanut häntä. Olemme aina olleet parhaat ystävät.
  Pihalta kuului kolme tööttäystä, Maken kutsuhuuto. Nappasi kangaskassini ja huikkasi hyvästit vanhemmilleni. Autossa soi PMMP. Sitä me olimme menossa katsomaan yhdessä Ruisrockiin. Yöpyminen teltassa jännitti, sillä se oli uutta, mutta muuten festarimeininki oli entuudestaan tuttua. Make virnisti aurinkolasti päässä ja pörrötti hiuksiani. “Prinsessa on saapunut limusiiniin”, hän nauroi ja vinkkasi silmää.

Moottoritie allamme oli kuuma. Jätimme kaiken taaksemme, katsoimme vain eteenpäin. Ei menneitä. Vain nykyisyyttä ja tulevaisuutta. Vain me, matka ja festarit. Make avasi kattoikkunan. Nousin polvilleni penkille ja lopulta kokonaan seisomaan. Työnnyin kattoikkunasta ulos ja leivitin käteni auki. “Woooooo, maailma on minun!”, huusin ja hengitin raitista ilmaa. Huumaannuin vauhdista ja kesän kauneudesta. Tunsin kuinka Make nyki shortsini lahjetta merkiksi siitä, että oli aika palata tähän maailmaan. Laskeuduin takaisin penkille ja suljin turvavyöni.

Me lauloimme ja tanssimme, nauroimme ja riehuimme. Meillä oli kuuma, mutta se ei haitannut. PMMP oli yhtä loistava kuin aina. Make otti minut olkapäilleen, jotta näkisin paremmin. Heiluimme ja hytkyimme musiikin tahdissa. Ympärillämme velloi ihmismeri. Aurinko paistoi yhä matalalta ja taivaalla seilasi poutapilviä. Puiden lehdet heiluivat hennossa tuulessa ja ihmiset huojuivat humalaisina. Tätä oli kesä.
   Siirryimme katsomaan illan viimeistä esiintyjää, Jujua. Aurinko oli jo laskenut ja ihmiset olivat entistäkin humaltuneempia. Itse olin juonut vain yhden lonkeron janojuomana, tahdoin nauttia musiikista selvänä ja muistaa päivän tapahtumat kauemminkin kuin pari minuuttia.
   Make kuunteli Jujua. Itse en ollut kuullut yhtäkään biisiä, mutta meno oli letkeä ja pidin siitä. Ehkäpä tätä voisi alkaa tulevaisuudessa kuuntelemaan. “Kuuntele tää biisi. Mieti, että se olen mä, joka puhuu sulle tässä biisissä”, Make huusi korvaani ja hipaisi kylkeäni. Keskityin kuuntelemaan sanoja. Juju heilui lavalla ja huomasin monen parin takertuneen toisiinsa. “Mut pelasti muinoin enkeli. Ei taivaast, vaan täält maanpäällisest helvetist.” Vilkaisin hymyilevää Makea. Perhoset vatsassani räpyttivät siipiään kiivaasti. Ne pyrkivät päästä ulos, räpiköivät ja törmäilivät. Kutitti. “Mä annan sulle nyt kaiken, kaiken. Sinä, elämäni nainen. Huuda, kun tarviit mua. Ja mä lupaan sulle, etten mä tarvi ketään muuta ku sua.” Nyt käänsi kasvoni Makea kohti. Hän katsoi minua suoraan silmiin ja otti käteni käteensä. “Ja lupaan, etten mä suutele ku sun suuta”, kuului kaiuttimista. Silloin Make kumartui lähemmäs, suuteli hellästi huuliani ja kietoi kätensä ympärilleni. Tahti kiihtyi ja ujutin sormeni Maken hiuksiin. Tuntui kuin se, mitä olin kauan odottanut, olisi vihdoin löytynyt. Se viimeinen palapelin palanen, joka odotti paikalleen asettamista. Kaikki nämä vuodet se palanen oli ollut suoraan nenäni edessä, enkä ollut typeränä ymmärtänyt katsoa niin lähelle.

Kasasimme teltan ja raahasimme makuupussimme sisään. Laitoimme musiikin soimaan matkaradiosta ja kietouduimme toisiimme. Aloin hivuttaa Maken paitaa pois, jotta tuntisin enemmän. Hänen lämmin ihonsa sormiani vasten tuntui uskomattoman pehmeältä. Annoin sormenpäideni vaellella kuumalla iholla. Make kiskoi varovasti paitani pois samalla kun avasin hänen housujaan.
   Se oli pehmeää, lämmintä ja ihanaa. Make päälläni oli hikinen ja hengästynyt. Käperryin hänen kainaloonsa ja silitin hänen vatsaansa. Make suuteli otsaani ja veti levitetyn makuupussin päällemme. Juttelimme myöhään yöhön. Nukahdin onnellisempana kuin aikoihin.

Seuraavan päivän kiertelimme katsomassa eri esiintyjiä. Päivän ulkomaalaisten esiintyjien tarjonta oli hyvä. Make kantoi minua olkapäillään. Päivä oli kuuma.
   Illalla lähdimme ajamaan kotiin. Radiosta soi Juju ja Make piti minua kädestä kiinni.

we ♥ it

♥ Heidi